ETUSIVUESITTELYHEVOSETTOIMINTAMUUTA

Jambalaya Kira

Kuollut 22.11.2014

     

© AnniR

Perustiedot

Nimi, Lempinimi Jambalaya Kira, "Jami" Rotu, Sukupuoli trakehnerin hevonen, ori
Syntymäpäivä, Ikä 02.06.2010, täällä (VARL) Väri, Säkäkorkeus ruunikko, 167 cm
Painotus esteratsastus (Va B, 160cm) VH-tunnus VH11-021-0112
Omistaja Viivuska (VRL-00502) Kasvattaja Kira / Assi (Vipeltäjä)
ERJ-I, 64 sijoitusta

ERJ-I-palkinto maaliskuun (2013) tilaisuudessa
9 + 52 + 25 + 15 + 10 = 111p.

Luonne

Jami oli pienstä pitäen orivarsa, joka rynnisti villisti ympäri varsomiskarsinaa törmäillen välillä seiniin, välittämättä noista pienistä takaiskuista kuitenkaan tuon taivaallista. Jamin riehakkuus ja suorastaan sairaalloinen elämänilo ei ole vanhemmiten lainkaan laantunut!

Jami olisi varsin miellyttävä hoidokki, mikäli se vain malttaisi pysytellä hetkenkin paikallaan. Ori on lähes pakollista laittaa kuntoon käytävän harjauspaikoilla jossa sen saa molemmilta puolilta tiukasti naruihin kiinni - tästäkin huolimatta Jami onnistuu usein kiepauttamaan itsensä ympäri takapuoli väärään suuntaan. Jami on jostain syystä päästään kovin arka, ja sen pään harjaamisen ja suitsimisen kanssa saakin olla tarkkana - ori nimittäin tekee melkoisen loikan taaksepäin, mikäli käsittelet hänen herkkiä piirteitään liian kovakouraisesti! Talutukseen Jamille on parasta varmuuden vuoksi kietaista naru turvan ympäri varsinkin paikoissa missä liikkuu paljon muita hevosia, ori kun on varsin yllytyshullu lähtemään mukaan muiden toilailuihin. Ei vaadita kuin parin muun hevosen pieni säpsähdys, kun Jamin silmät tuikahtavat ("jee, joukkopaniikki!!1") ja se on sitten menoa...

Kuten isänsä Fight Club, on myös Jami varsin herkkä kyljistään, mutta myös suustaan. Se vaatiikin erittäin hyvin kehonsa hallitsevan ratsastajan, joka pystyy viimeiseen asti välttämään ylimääräisiä pohkeenkosketuksia tai ohjista nykäisyjä. Seurauksena näistä - Jamin mielestä erittäin rankaistavista teoista - on useimmiten muutaman kierroksen puhina ja puuskutus pää kohti kattoa kulkien, häntä heiluen villisti kuin ylivilkkaudesta kärsivällä labradorinnoutajalla. Toisin kuin voisi kuvitella, on Jami herkkyydestään huolimatta varma ratsu siinä mielessä, että se ei pienestä pelästy. Se sietää ällistyttävän hyvin kummalliset kolinat estevajasta, pakkasten paukkumisen pimeissä talvi-illoissa, ja jopa - talutustilanteista poiketen - muiden hevosten sinkoilut.

Valittaessa Jamin isälle tammaa, oli ilmiselvää että sen täytyisi olla rohkea hyppääjä. Onneksi sellainen löytyi, eikä Jamissa näy sen isukin epävarmuudesta tietoakaan. Se on jo nuoresta hevosesta asti hypännyt luottavaisesti mitä erikoisimpien kyhäelmien yli, eikä estekorkeuskaan ole osoittautunut ongelmaksi - irtohypytyksessä Jami ylittää kevyesti 180 cm, tästä orista saisi varnasti kelpo puissance-ratsun! Ainakin toistaiseksi keskitymme kuitenkin perinteisempiin esteratoihin, joilla Jamin suoriutuminen on melko kaksijakoista. Joko se ylittää kaikki esteet sujuvassa laukassa tyylillä ja taidolla, eikä vahingossakaan hipaise puomeja. Toisena vaihtoehtona valitettavasti on, että ratsastaja on tehnyt inhimillisen virheen ja unohtanut verryttelyssä olevansa kosketusherkän aikapommin kyydissä, ehkäpä jopa uskaltautunut hipaisemaan oria kannuksella. Jami on lievästi sanottuna pitkävihainen, ja tälläinen megaluokan virhe oikeuttaa sen mielestä siihen, että radalla esteistä voi rynnistää kirjaimellisesti läpi, saaden tulokseksi mairittelevat +30 virhepistettä..
kirjoittanut audrey

Sukutaulu

i. Fight Club
trakehner, ruunikko, 166 cm
ii. Club Dice (evm)
trak, 171 cm
iii. Sparhawk (evm)
iie. Eureka (evm)
ie. Penny Lane (evm)
trak, 162 cm
iei. Deadwood (evm)
iee. Harlequin (evm)
e. Segfera Perle
trakehner, rautias, 170 cm
ei. Terikal Axel (evm)
trak, 170 cm
eii. Toscanday (evm)
eie. Qanda Raina (evm)
ee. Neural Giana(evm)
trak, 168 cm
eei. Hefels Truel (evm)
eee. Tolkar Else (evm)

Sukuselvitys

-

Kilpailukalenteri

Estekilpailut - Vain sijoitukset

25.05.2012 - Dark Side Trakehners - 160 cm (ERJ) - 3/30
21.05.2012 - Dark Side Trakehners - 160 cm (ERJ) - 2/30
20.05.2012 - Dark Side Trakehners - 160 cm (ERJ) - 3/30
21.04.2012 - Satulinna - 160 cm (ERJ) - 2/40
20.04.2012 - Wincare - 160 cm (ERJ) - 5/30
17.04.2012 - Callanley - 160 cm (ERJ) - 4/30
17.04.2012 - Wincare - 160 cm (ERJ) - 4/30
17.04.2012 - Wincare - 160 cm (ERJ) - 5/30
16.04.2012 - Wincare - 160 cm (ERJ) - 5/30
13.04.2012 - Callanley - 160 cm (ERJ) - 2/30
13.04.2012 - Hex Sporthorses - 160 cm (ERJ) - 1/60
27.03.2012 - Lyne Stud - 160 cm (ERJ) - 5/60
26.03.2012 - Lyne Stud - 160 cm (ERJ) - 4/60
25.03.2012 - Dark Side Trakehners - 160 cm (ERJ) - 3/30
24.03.2012 - Dark Side Trakehners - 160 cm (ERJ) - 2/30
23.03.2012 - Dark Side Trakehners - 160 cm (ERJ) - 2/30
22.03.2012 - Dark Side Trakehners - 160 cm (ERJ) - 1/30
11.03.2012 - Dark Side Trakehners - 160 cm (ERJ) - 4/30
15.02.2012 - Dark Side Trakehners - 160 cm (ERJ) - 3/30
01.02.2012 - Dark Side Trakehners - 160 cm (ERJ) - 5/30
29.01.2012 - Dark Side Trakehners - 160 cm (ERJ) - 3/30
29.01.2012 - Dark Side Trakehners - 160 cm (ERJ) - 3/30
28.01.2012 - Dark Side Trakehners - 160 cm (ERJ) - 5/30
26.01.2012 - Mêl Seren - 160 cm (ERJ) - 4/30
25.01.2012 - VSPY - 160 cm (ERJ) - 3/40
22.01.2012 - VSPY - 160 cm (ERJ) - 4/40
20.01.2012 - Hex Sporthorses - 160 cm (ERJ) - 3/50
10.11.2011 - KUTSU - 160 cm (ERJ) - 4/50
31.10.2011 - KUTSU - 160 cm (ERJ) - 4/30
27.10.2011 - KUTSU - 160 cm (ERJ) - 2/40
26.10.2011 - KUTSU - 160 cm (ERJ) - 6/60
17.10.2011 - KUTSU - 160 cm (ERJ) - 7/60
15.10.2011 - KUTSU - 150-160 cm (ERJ) - 4/29
14.10.2011 - KUTSU - 160 cm (ERJ) - 7/60
13.10.2011 - KUTSU - 160 cm (ERJ) - 6/60
18.05.2011 - KUTSU - 160 cm (ERJ) - 4/30
17.05.2011 - KUTSU - 160 cm (ERJ) - 6/40
16.05.2011 - KUTSU - 160 cm (ERJ) - 4/30
12.05.2011 - KUTSU - 160 cm (ERJ) - 1/30
10.05.2011 - KUTSU - 160 cm (ERJ) - 3/30
10.05.2011 - KUTSU - 160 cm (ERJ) - 2/30
09.05.2011 - KUTSU - 160 cm (ERJ) - 5/30
09.05.2011 - KUTSU - 160 cm (ERJ) - 2/30
08.05.2011 - KUTSU - 160 cm (ERJ) - 1/30
07.05.2011 - KUTSU - 160 cm (ERJ) - 3/30
16.09.2010 kutsu, 160 cm - 3/40
02.10.2010 kutsu, 150 cm - 1/40
05.10.2010 kutsu, 140 cm - 5/50
13.10.2010 kutsu, 150 cm - 4/60
14.10.2010 kutsu, 150 cm - 5/60
14.10.2010 kutsu, 160 cm - 6/50
17.10.2010 kutsu, 150 cm - 4/30
20.10.2010 kutsu, Cup 160 cm - 2/190
28.10.2010 kutsu, 130 cm - 5/50
28.10.2010 kutsu, 130 cm - 2/50
29.10.2010 kutsu, 130 cm - 5/50
07.11.2010 kutsu, 160 cm - 3/30
10.11.2010 kutsu, 160 cm - 2/30
11.11.2010 kutsu, 160 cm - 4/30
13.11.2010 kutsu, 160 cm - 4/30
25.11.2010 kutsu, 160 cm - 3/50
16.12.2010 kutsu, 140 cm - 3/30
19.12.2010 kutsu, 140 cm - 5/30
03.01.2011 kutsu, 150 cm - 2/30

Jälkeläisinfo

Jambalaya Kira ei ole enää siitoskäytössä.

Jälkeläiset

o. Graftham Elements
t. Formoj Moomins RSE, synt. 30.09.2012, e. Dark Star Apple, om. Tiikeri
t. G.G Livonya, synt. 10.2.2012, e. Escorant Roulette, om. Viivuska
o. Japples Woods, synt. 31.12.2011, e. Dark Star Apple, om. rio
o. Wincare's Blandus, synt. 01.01.2012, e. Der Drittes Reich, om. Diamonte
t. Chelaya Steeds (vanhat sivut), synt. 20.8.2011, e. Dark Czech, om. Cannabia

Päiväkirja - omistajan kirjoittama

Estevalmennus siskon ohjauksessa

Lady oli päättänyt, että hän pitää minulle tänään estevalmennuksen, vaikka olin vakuuttanut, ettei hänen todellakaan tarvitse. Minä kyllä itse tietäisin, kuinka hyvin se hevonen liikkuu, enkä tarvitsisi ylimääräistä silmäparia kentän laidalle. Oli kuitenkin helpompi myöntyä siskon vaatimukselle, muuten illalla ei välttämättä olisi pöydässä ruokaa ...
Kun saavuin kentälle, Lady oli jo siellä rakentamassa meille jumppasarjaa ja paria isompaa estettä. Siskoni rakastaa hypytyttää tallityttöjämme aina jumppasarjoilla ilman jalustimia, joten tiesin mitä oli edessä. Nousin orin selkään ja pyysin sen heti liikkumaan reippaasti. Ori oli jo kävelytetty hetki sitten, kun en ollut varma ehdinkö ratsastaa orilla ollenkaan.
Tein raviverryttelyt orin kanssa kuitenkin kunnolla, koska orilla oli parin päivän loma takana. Verryttelyn aikana ravailimme myös vielä jumppasarjan paikalla olevia pitkähköjä ravipuomeja. Jami oli selvästi pirteällä päällä ja keskittyminen ei ollut ihan parhaimmalla tasolla. Pyysinkin sitä koko ajan välillä pidentämään ja välillä kokoamaan itseään. Ladykin pyysi meitä kokoajan tekemään haastavampia koulukiemuroita, että ori rauhoittuisi.
Jami alkoi aika nopeasti kulkemaan paremmin, joten siirryimme hyppäämään jumppasarjaa. Ensin hyppäsimme sen pariin kertaan ihan verryttelyksi ravissa. Jami oli edelleen vähän turhan innokas, mutta ainakin se hyppäsi hyvin. Laukassa esteet olivat sille selvästi "liian" matalia, joten nostimme niitä vähän ja otimme kaksi pystyestettä mukaan. Siinä oli jo mukavasti haastetta sekä ratsastajalla, että ratsulle. Varsinkin kun Lady oli (tahallaan) laittanut siihen vielä suhteutetun välin. Pakersimme linjan parissa vielä hetken ja sitten oli loppuverryttelyjen aika.

Koko tallin lomapäivä

Päätimme antaa Ladyn kanssa koko henkilökunnallemme lomapäivän, koska heistä huomasi, että arki alkoi jo painamaan pitkän talven takia. Tallitytöt lähtivät viettämään tyttöjen päivää ja minä ja Lady otimme hoitaaksemme koko tallin. No tottakai olimme suunnitelleet kaiken niin hyvin, ettei tälle päivälle ollut sovittu mitään astutuksia tai eläinlääkäri hommia vaan saimme vain viedä sisällä olevat hevoset pihalle ja jättää ne sinne mutustamaan heinää. Tosin kaksi oritusta joutui kestämään meidän kummallisia suunnitelmiamme. Nimittäin päätimme lähteä Jamin ja Oskulin kanssa pienelle lumivaellukselle.
Pakkasimme reput täyteen lämminsä kaakaota ja hyvää syötävää. Hevoset saivat niskaansa paksut talviloimet ja itse pukeuduimme paksuimpiin toppavaatteisiimme. Vaikka pakkasta ei nyt montaa kymmensä astetta ollutkaan, mistä sitä olisi tiennyt, että minne me pääsymme retkellämme. Lady toimi navigaattorina, koska hän oli käynyt edellisenä viikonlopuuna läpi retkireittimme. En tosin ollut täysin luottavainen Ladyn suuntavaistoon, mutta kai sitä joskus pitää tehdä jotain uhkarohkeaa.
Orit olivat selvästi vähän ihmeissään, että mitä nyt on tekeillä, mutta kiltisti ne tallustivat eteenpäin. Lämmittääksemme vähän itseämme ja hevosia ravasimme ensimmäiset pari kilometriä letkeää ravia. Sitten pääsimmekin ison peltoaukian laidalle, jonka päässä olisi maalimme: pienen pieni kota, jossa olin viimeksi käynyt kymmenen vanhana.
Hevosille teki hyvää tarpoa lumikinoksissa ja ne olivatkin vähän hikisiä päästessämme kodalle. Otimme oreilta varusteet pois ja laitoimme ne liinojen avulla kiinni kodan viereen. Lady kaivoin rinkastaan vähän evästä oreillekin ja ne mussuttivatkin sitä tyytyväisenä, kun samalla me lämmitimme eväsmakkaramme.
Matkalla kotiin poikkesimme vielä tutulla metsämajalla ja sen vieressä olevalla maastoesteradalla. Hyppäsimme orien kanssa sen pariin kertaan läpi ja molemmat ratsukot suoriutuivat siitä hyvin. Loppumatkastamma ravailimme ja kävelimme Ladyn ja minun keskustellassa tallin juoksevista asioista.

Serkkutyttö kylässä

Ladyn ja minun serkkuni Fiia tuli meille Hexiin kylään ja laitoimme tytön heti töihin. Tyttö oli ratsastanut jo viiden vuoden ajan, joten uskalsin laittaa hänet jo iän myötä rauhoittuneen Jamin selkään. Itse ratsastin samaan aikaan toisella hevosella ja neuvoin välillä Fiia, jos hän teki jotain aivan väärin. Fiia oli selvästi kehittynyt paljon sitten viime näkemältä ja osasi ratsastaa isoa hevosta jo todella hyvin. Jami oli jopa yllättävän rento ja tasainen. Kun Fiia ja Jami olivat tutustuneet toisiinsa tarpeeksi pyysin tallityttöjä kokoamaan meille pienen esteradan.
Minä hyppäsin ensin näyttäen samalla Fiialle vähän mitä hänen pitäisi tehdä. Ratsastani nuori hevonen ei varmasti näyttänyt parasta mallia Fiialle, mutta silti ratsukko hyppäsi hyvin tasapainoisesti ja hyvällä tekniikalla. Hyppäsimme molemmat vielä pariin kertaan radan läpi ja sitten keskityimme taas koulukiemuroiden ratsastamiseen. Jami oli esteiden jälkeen vähän yli-innokas, mutta sillekin teki hyvää vääntää välillä vähän enemmänkin kouluhommia.
Lopuksi vielä teimme pari laukanvaihtoharjoitusta, joista sekä Jami että Fiia suoriutuivat yllättävän hyvin. Olin ylpeä serkustani ja annoin häneen kuullakin sen. Ratsukko näytti hyvältä yhdessä ja ehdotinkin Fiialle, että hän tulisi useamminkin ratsastamaan Jamilla. Tyttö oli innoissaan ideasta ja lupasi tulla uudestaan heti kun koulultaan ehtisi.

Päivä ennen lomaa...

Ladyn ja minä olimme lähdössä lomamatkalle Kaliforniaan, mutta ennen sitä minun oli tarkoitus läpiratsastaa kaikki tallin estehevoset itse. Hoitajiin ei voi luottaa, vai miten se nyt meni.. Mutta itse on kaikki tehtävä ja päätin aloittaa meidän konkarista eli Jamista. Ori on jo minulle niin vanha tuttavuus, että tiesin sen olevan oma vanha itsensä, mutta pitkästä aikaa oli kyllä jännä ratsastaa orilla. Sen villi puoli pisti aina välillä esille orin kiihdytellessä varsinkin esteiden vierestä ravatessamme. Pääkin oli kohti kattoa, joten orin hallitseminnen oli vähän haastavaa. Minä vain tosin naureskelin orille koko ajan kuitenkin vaatien orilta enemmän. Kun se alkoi lopettaa pelleilyään, aloitin laukkaverryttelyn. Ori alkoi selvästi kuuntelemaan paremmin ja eritoten rentoutumaan. Ratsuttajamme Lindsey oli tullut kentän reunalle ja pyysin häntä kokoamaan meille pari estettä.
Ensin hyppäsin kentällä jo valmiiksi olleen ristikon pariin otteeseen. Oria ei selvästi voinut vähempääkään kiinnostaa niin pienet esteet, joten nostimme suosiolla muut esteet korkeammiksi. Hyppäsimme kaikki esteet pariin kertaa läpi ja sitten annoin orin hetkeksi pitkät ohjat. "Kiireisenä" tallinomistajana annoin orin Lindseylle, joka sitten jäähdytteli orin pyöröautauksessa.

Maastoilun kautta uimaan

Lähdimme Jamin kanssa vähän rentoutumaan uintireissun muodossa ennen kuin alkaisimme tosissaan treenaamaan seuraavia kisoja varten. Tosin pelkkää uimista ei ollut luvassa, koska matkan varrella oli sopivasti pieni maastoesterata, jonka hyppäämistä me molemmat rakastamme suuresti. Vähän vaihtelua tavalliseen puurtamiseen.. Mutta ennen kuin ehdimme radalle, ravailin ja lämmittelin oria kapealla rantapolulla. Ori oli kauhean innoissaan, eikä ratsastajakaan malttanut aina tehdä jokaista tehtävää kunnolla. Pakko oli kuitenkin ottaa itseäänkin niskasta kiinni ja laittaa ori liikkumaan oikein päin. Kun ori malttoi ravata ja laukata rennosti, hidastin sen vauhtia käyntiin asti ja annoin hetkeksi pidemmät ohjat. Annoin orin hetken levähtää ja samalla taivalsimme kohti rataa. Ori huomasi pian mihin olimme menossa, joten kiristin ohjia ja laitoin sen taas liikkumaan kunnolla.
Päätin, että hyppäämme ensin pari verryttelyhyppyä, koska radan viimeiset esteet olivat jo aika korkeita. Ori hyppäsi hyvin ja lennokkaasti, joten voin hyvin mielin ohjata sen itse radalle. Taisi ratsastajalla jäädä aivot talliin, koska ori kyllä hyppäsi hyvin, mutta ratsastaja oli vähän unessa. Ei varmaan kannattaisi ratsastajankaan lomailla. Hengissä kuitenkin selvittiin ja molemmat saivat palkkioksi mukavan rentouttavan uintireissun.

Paluu arkeen

Liikaa ei voi hevosten kanssa rentoilla: ensinnäkin se vie ihan liikaa aikaa ja hevosetkin oppivat liian hyvälle. Eli arkeenhan sitä on palattava lomien ja uimareissujen jälkeen. Tänään Hexissä oli muutenkin kiireinen päivä, koska minun piti näyttää orejamme uudelle valmentajallemme, jolla oli tarvetta useallekin isäorille. Samalla hän lupasi vähän katsoo valmentajankin silmällä, mitä korjattavaa mahdollisesti ratsastuksessamme olisi.
Jami oli sitten viimeisenä vuorossa ja arvata sopii kuinka väsyynä olin jo monen tunnin ratsastusurakan jälkeen. Mutta eikun selkään ja ison esteradan kimppuun. Ensin tottakai lämmittelin orin kunnolla ja hyppäsin sillä pari verryttelyhyppyä. Ori oli onneksi Lindseyn toimeista jo aamulla kävelytetty, joten se ei ollut ihan puuduksissa. Mutta silti se oli yllättävänkin rauhallinen ja ihmettelin valmentajallekin, ettei ori yleensä ole näin rauhallinen. Ei ehkä olisi pitänyt, koska saman tien mies nosti esteet melkein ääriasentoon ja käski minun hypätä ne.
No ohjasin sitten orin kohti ensimmäistä estettä. Onnekseni ori ei villiintynyt mitenkään erityisesti vaan hyppäsi todella hienosti ja maltillisesti. Olisipa se aina tälläinen. Loppuverryttelyn aikana keskustelimme vielä valmentajan kanssa orin hyppytekniikasta ja mahdollisisti yhteisistä tulevaisuuden suunnitelmistamme.

Uusia tallityöttöjä!

Tänään meille oli tulossa uusia tallityttöehdokkaita ja halusin jokaisen myös hoitavan ja ratsastavan jollain hevosella, että näkisin myös mitä tytöt oikeasti osaisivat. Pienen esittelykierroksen jälkeen päätin ratsastaettavat orit ja kävimme hakemassa ne tarhoista. Jami oli yksi valinnoistani ja annoin sen nuoren Sannan hoidettavaksi. Tyttö tai oikeastaan jo nainen otti orin tomerin ottein tarhasta ja talutti sen varmoin ottein oritalliin.
Parin kymmenen minuutin jälkeen lähdimme maneesille ja naiset nousivat hevosten selkiin. Jami oli taas kerran oma villi itsensä, mutta Sanna istui sen selässä rauhallisesti pyytämättä orilta turhia. Ori selvästi odotti, että se pääsisi hyppäämään, mutta vielä ei ollut hyppäämisen aika. Annoin naisten ratsastella vapaasti itsenäisesti samailla heitä tarkkaillen. Jami liikkui tasaisesti ja Sannasta näki heti, että taitoa ja kärsivällisyyttä naiselta löytyi. Tunnin loppupuolella pyysin jokaista vielä hyppäämään pari pientä estettä. Pari kokeneempaa esteratsua Jami mukaanlukien olivat liiankin innokkaita, mutta ratsastajat ratsastivat hyvin ja sain kaikkien ratsastustaidoista tarvittavan tiedon.
Ratsastustunnin jälkeen purimme ja harjailimme hevoset ja siirryimme päärakennukselle juttelemaan. Jami jäi talliin odottamaan, jos vaikka ehtisin sillä vielä tänään ratsastamaan.

Iltatreenit

Auringon jo laskiessa mailleen pääsin paperihommien jälkeen takaisin hevosten maailmaan. Jamihan se minua tallissa odotti ja Melany oli sen minulle valmiiksi laittanut, niin sain vain ottaa oriin mukaani ja astella kohti maneesia. Lindseyn ja muiden ratsuttajien jäljiltä sinne oli jäänyt sopivasti jumppasarja ja pari isompaa estettä. Ne riittäisivät meille juuri sopivasti.
Ori tepasteli valmiiksi kovin innokkaasti, mutten antanut sen häiritä, vaan pyysin orin ensin kävelemään rauhassa. Sillä oli taas ihan liian paljon energiaa, joten ratsastin sillä oikein kunnollisen ja pitkä alkuverryttelyn. Kouluvääntäminen teki meille molemmille hyvää ja orikin näytti siitä ainakin vähän nauttivan.
Saatuani orin liikkumaan mallikkaasti siirryin jumppasarjalle. Ori nosteli hyvin jalkojaan ja oli hyvätuulisen oloinen. Jumppailun jälkeen hyppäsin orilla vielä pari isompaa estettä. Orilla alkoi jo vähän jalka painaa, joten jouduin sitä vähän rajummin pyytämään. Ori otti siitä nokkiinsa, eikä sen jälkeen sitten hypännytkään isompia esteitä puhtaasti. Oma moka, mutta yritin korjata sitä vielä hyppäämällä pari kertaa jumppasarjan. Ne sentään ori meni, joten toivotaan, ettei ori ole tällä kertaa kovin pitkävihainen. Odin jäähdyttely sujui rauhallisemmin ja lopuksi annoin orin kävellä oikein ekstrapitkät loppukäynnit.

Valmennukset

Estevalmennus - valmentajaja Ciaré

Ratsukko oli jo verrytellyt, joten pääsimme heti työskentelemään kunnolla. Alkuverryttelyksi kyhäilin toiselle pitkälle sivulle jumppasarjan, jonka esteet olivat erikokoisia ristikoita, tarkoituksena oli saada hevonen käyttämään hypyissä selkäänsä ja nostamaan jalkansa tarkasti esteiden ylitse. Pyysin ratsukkoa ottamaan kumpaankin suuntaan muutaman toiston, ensimmäisellä kerralla Viivuska jäi viimeisissä hypyissä hieman liikaa kiinni kuolaimeen, joten Jami selvästi hieman hermostui siitä ja säntäsi esteiden jälkeen päätaivaissa eteenpäin. Seuraavan kerran ratsastaja muisti korjata virheensä ja jumppasarjan yli päästiin monta onnistunutta kertaa. Kasailin suht lyhyen, mutta teknisen ja vaativan tehtävän, jota ratsastaessa täytyi niin ratsastajan kuin hevosenkin olla hereillä ja valmiina työskentelyyn. Tehtävä sisälsi paljon pieniä teitä ja vaati ratsastajaa tuomaan hevosensa tarkasti esteelle, jotta ponnistus paikat sattuisivat hyviin kohtiin. Alkuun esteet olivat n.80-100cm korkuisia, tehtävä sujui yllättävän hienosti, este kuin este ylittyi hienosta paikasta ja hyvällä hypyllä ! Nostin esteet 130cm korkeuteen ja ratsukko selviytyi siitäkin hienosti yhtä pientä puomin pudotusta lukuunottamatta. Loppuun nostin esteet viellä 160cm korkeuteen ja pienen levähdyksen jälkeen ratsukko pääsi taas hyppäämään. Viivuska ratsasti Jamin siististi esteeltä toiselle, eikä tehtävä tuottanut mitään ongelmaa. Valmennus sujui kerta kaikkiaan hienosti molemmilta osapuolilta !

Estevalmennus - valmentajana Tierra

Jami ja Viivuska olivat jo lämmittelemässä kun saavuin. Komea ori pärskähteli keskisttyneenä kentällä ja ratsastaja istui melkein liikkumatta selässä, mikä oli ihan ymmärrettävää muistellessani mitä olin orista kuullut. Tervehdin nopeasti ratsastajaa ja aloitin sitten esteiden kokoamisen kentälle. Päätin, että ratsukko voisi harjoitella lyhyitä välejä, joten tein muutaman sarjan. Esteillä verryttely aloitettiin muutamilla yskittäisillä esteillä, jotka Jami hyppäsi hyvin ja varmasti. Sitten ratsukko haki hiukan puomeilla askeleen lyhennystä, jonka jälkeen aloitimme sarjoilla harjoittelun. Ensimmäinen sarja koostui kolmesta aika pienestä esteestä, joiden välit olivat vielä aika helpot. Jami menikin hienosti ilman mitään ongelmia. Toinen sarja oli kolmen esteen mittainen, mutta aika lyhyillä väleillä. Nyt ratsastaja sai hiukan pidätellä oria, mutta siinä sai olla tarkkana, ettei herkkä ori hermostuisi. Sarja sujui muutaman kerran jälkeen oikein hienosti. Kolmantena oli kahden esteen sarja, joka oli hiukan kaarevalla uralla. Ensin se mentiin ulkoreunaa pitkin, jolloinm väli oli pidempi ja siihen yritettiin saada kuusi laukkaa. Ratsastaja teki oikein eleetöntä työtä ja Jami kiitti puhtaalla suorituksella. Viimeisenä mentiin sisäreunaa pitkin ja neljällä laukalla. Väli ei ihan natsannut orille, mutta ratsukko suoritti sen kuitenkin hyvin. Jätin Viivuskan ja Jamin tekemään itsenäisesti loppuverrytelyä.

Estevalmennus - valmentajana Alyna

Jami on oikein mukavan oloinen heppa. Hieman herkkä ja välillä omavaltainenkin, mutta teillä on ajoittain varsin hyvää yhteistyötä! Alkutunnin veryttelyesteet eivät juurikaan olleet Jamin mieleen, se pikemminkin laukkasi niiden läpi, kuin hyppäsi yli. Nostin esteitä vähän normaalia ripeämpää vauhtia, että saatiin Jamiin vähän toimintaakin ja esteiden noustessa ori heräsi horroksestaan. Tänään esteitä ei nostettu maksimimittoihin, vaan harjoiteltiin enemmän teknisesti vaativia ratoja; lähestymisiä, linjoja ja sarjoja. Jami piti aluksi linjojen ja sarjan väliä liian lyhyinä, se olisi halunnut ottaa pidempiä askelia kuin tarpeellista, ja se otti muutaman kerran puomin alas. Kolauteltuaan puomeihin tarpeeksi se kuitenkin (ja sinä myös!) otti itseään niskasta kiinni ja lopputunnista rata sujui useammankin kerran virheettömästi. Jami pitäisi saada kuuntelemaan hyvin jo ratsastuksen alkuvaiheessa, mutta hyvää yhteistyötä lopputunnista!

Estevalmennus 19.02.2012 - valmentajana bill

Ihan ok suoritus, ei mitään erityisen hienoja hetkiä, mutta tasaista peruspuurtamista. Ori oli ehkä vähän laiskanpulskea etenkin valmennuksen alkuvaiheilla, mutta sait sen piristymään ihan hyvin loppua kohden. Erikoisemmatkaan esteet eivät teitä pelottaneet, mikä on aina hyvä merkki kun puhutaan kilparatsusta! Voisit alkuverryttelyistä lähtien olla vieläkin tarkempi siitä, että ori todellakin vastaa jokaiseen apuusi ja tekee niin kuin pyydät. Tämä ei varmastikaan ollut parasta mihin pystytte, mutta ajoittain näkyi pilkahduksia voimakkaammastakin työskentelytahdosta. Hyppytyyli orilla on ihan ok, mutta sitä voisi yrittää vielä hioa, jotta suoritus olisi entistä parempi.

Estevalmennus - valmentajana Nintsu

Määräsin verryttelyiksi temmon muutoksia ravissa ja laukassa ja rakentelin muutaman estetehtävän itsenäisen verryttelynne aikana. Kun olin valmis esteiden rakentamisessa ja Jami liikkui rennosti, mutta aktiivisesti allasi, oli aika ryhtyä töihin. Aloitimme muutamalla verryttelyhypyllä pystyn yli. Lähestymisenne pystylle olivat esimerkillisiä ja hypyt täsmälleen oikeanlaisia ilman liiallista liioittelua. Seuraavaksi tulitte kahden esteen sarjan kaarevalla linjalla. Aluksi nojasit hieman liikaa kaarteen suuntaan ja Jami herkkänä hevosena seurasi istuntaasi hypäten b-osan aivan laidasta. Ori hieman suutahti moisesta virheestä ja seuraava sarjalle tulo menikin varsin epäammattimaisesti puomien lennellessä. Kolmas kerta toden sanoo, sillä kolmannella yrityksellä Jami oli jo leppynyt ja hallitsit oman kehosi täysin tuloksena suoritus kuin suoraan oppikirjasta. Vaihtelimme sarjalla suuntaa ja väliin menevien askelten lukumäärää ja loppuvalmennus sujuikin erittäin hyvin.

VIRTUAALIHEVONEN

VIRTUAALITALLI
A SIM-GAME STABLE